Hallo taas nyt vähän vähemmän pitkästä aikaa! :) Perjantai-iltainen tylsyys iski ja päätin kirjoitella.
Nää vuoden ekat viikot on olleet kohtalaisen, köh, surkeita. Väsymys, stressi, erinäisten asioiden jännittäminen ja yleinen ahdistus puskee päälle. Tänään on kyllä ollu tosi kiva päivä; mantsantunti peruttu ja kun en jäänyt koululle syömään, pääsin jo 12.15. Iltapäivä kului lueskellessa (mitenniin tappelen aina äitin kanssa Kodin kuvalehden lukuvuoroista?) ja dataillessa. Ja tietysti syödessä. xD Rakastan sitä, kun saa jäädä jumittamaan pöydän ääreen moneksi tunniksi eikä ole kiire mihinkään. Rauhoittumishetkeni tosin katkesi kun siskot ja äiti tuli kotiin - pura kauppakassit oletko siivonnut onko nälkä hophophop nyt sinne ja tänne ja tuonne. Onneksi hermot riitti kilttinä tyttönä olemiseen ja äitin töistätulostressaushetki lopahti sitten lyhyeen.
Pitkästä aikaa pääsin myös lastenvahdiksi, jee! :D Mentiin piilosta (6-v siskoni antoi "äänimerkkejä" (=vihelteli ja visersi niin kovaa kuin jaksoi) heti kun etsijä huusi olevansa valmis, ja sitten valitteli että "sä löysit mut heti vaikka mulla oli niin hyvä piilo!" Aww. :'D Ja kun piileskelyyn kyllästyttiin, siirryttiin taiteilemaan. Vesivärit on kivoja, jos saa maalailla mitä huvittaa - yleensä inhoan kaikkea kuvataiteeseen liittyvää, mutta nyt oli kivaa, kun sain kehuja yhdestä puusta ja purosta ja sillasta. Oikeasti, jos ne kuvat laittoi vierekkäin niin tekijöiden olisi voinut olettaa olevan 6-, 7- ja 8-vuotiaita sen sijaan että se viimeinen on 16. Heh. xD (Ei se minua haittaa, mutta koulukuvis on ahdistavaa kun en vaan osaa.
Muttajoo. Tää päivä oli mukava vastakohta eiliselle - koulussa oli kyllä ihan kivaa ja liikan uintikin sujui paremmpin kuin odotin, mutta sitten kotona iski totaalinen ahdistuspuuska ja vollotin koko illan. Hissan esseen sain onneksi raavittua kokoon joskus iltamyöhällä, mutta läksyt jäi. Onneksi se ei lukiossa ole niin vakavaa - paitsi oman opiskelun kannalta tietysti. Ah rakastan lukiota ja samaan aikaan vihaan sitä koska TYÖMÄÄRÄ JA STRESSI. Mutta silti, siellä on niin kivaa! Tykkään koulusta, mutta vihaan läksyjä. Nyyh.
En osaa rentoutua enää yhtään, joululomakin meni koulujuttuja stressatessa. Miten ne kaikki tutkielmat sun muut pitkät kotijutut sattu kaikki just tähän jaksoon? Ja miksi, MIKSI Suomen talvi on niin pimeä ja aivoni luulevat että pimeällä kuuluu olla ahdistunut ja surullinen. Nyyhkistä. (Ja miksi ihmissuhteet on niin vaikeita?)
Okei, nyt meni liikaa valitukseksi, anteeksi. :'D Yleisesti ottaen menee ihan hyvin, tähän aikaan vuodesta vaan iskee noita masennuspuuskia vähän useammin. Onneksi menevät nopeasti ohi! :))
Ja nyt piristykseksi kesäkuvia. :) (koska tämä postaus on tosi tylsä ilman mitään kuvia ja mitään ajankohtaista multa ei löydy.)
![]() |
| Koska veneily on kivaa. :) |
![]() |
| Vettä, vettä vettä! RAKASTAN JÄRVIÄ ♥ |
Rakastuin muuten tuohon Vain elämää -sarjan ykköslevyyn. En katsonut, koska unohtui, mutta isi sai sen levyn lahjaksi ja pihisti. Ihania kappaleita hienoina versioina. Olen aina tykännyt Kaija Koon Tinakenkätytön sanoista, mutta en kauheasti melodiasta/laulajan äänestä, joten nyt popitan sitten Cheekin versiota. Kai mut on luotu lentämään, ettei sulata tie näitä kenkiä... Ja Erinin ääni nyt vaan on niin kaunis, että kaikki kelpaa. Vasten auringon siltaa, Vapaa - ja Nahkatakkinen tyttö! Kaikki kolme ihan täydellisiä ja viimenen jotain ihan uskomatonta! Tykkään Dingosta (tai siis, en fanita, mutta kuuntelen ihan mielelläni jos se jossain soi) ja Nahkatakkisen tytön sanat on aaa niin kauniit ja aa aa aa. Erinin versio on ihana. Myös Jonne Aaroniin rakastuin - varsinkin se Syytön on ihan perfekto. En kestä liikaa hyvää musiikkia joka paikassa. :D
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin lopettelen - pannari kutsuu! :---D






































































