Näin opiskellaan saksan verbejä - ahkerana ykkösjaksossa
Nickelbaaaack!!!!
Jeejee
Rakas matikankirja (not).
Ja sitten tulikin jo syksy...
Läksyjä, läksyjä...
...ja sitten joulu. LOMA!!!!
...mit miljoonat kotitehtävät.
Joo. Välillä.
(Tumblr-riippuvuuskin on kehittyny tän vuoden aikana.)
Maaliskuussa tuli koira!
Kevätkevät ♥
Definitely.
No tuitui.
En ehtinyt tallille koko talvena. Thnx koulu! Nyt vihdoinkin aikaa. ♥
...myös säätämiseen pikkusiskon ja kameran kanssa.
Ekan vuoden kirjat! Itken tosta puuttuu vielä ainakin kaks.
Nääkin tuli katottua... Omg oliks mulla aikaa?
Hiihtolomasta lähtien mun elämän substanssi
Eieiei ahdistun ja alkaa väsyttää ihan pelkän kuvan takia.
Ekan vuoden kokeet. Ihan kiitettävä pinkka. (Eivät ole taitettuja.)
Siinä ne lepää niin kiltin näkösinä...
Ja lopulliset ekan vuoden numerot kurssien keskiarvoina:
Äikkä 10 (3 kurssia)
Enkku 8 (3)
Saksa 7,25 (4)
Ruotsi 7,5 (2)
Matikka 6,75 (4)
Bilsa 10 (1)
Mantsa 10 (1)
Fyssa 8,3 (3)
Kemia 8 (1)
Ussa 9 (2)
Filosofia 9 (1)
Psykologia 8 (2)
Historia 9,5 (2)
Terveystieto 8 (1)
Liikka 8 (1)
Kuvis 8 (1)
Musa 8 (1)
Tää vuosi on ollut ihan uskomaton. Koulu on ollu kivaa ja rankkaa, ihanaa ja kamalaa, kaikkea samaan aikaan - päällisin puolin kuitenkin lähinnä kivaa, kotihommat kamalia. Mä en nyt analysoi omia mielialojani sen tarkemmin, mutta aika vuoristorataa on menty. Ensimmäinen lukiovuosi ohi - ihan oikeesti, pelottava ajatus. Jos jotain, niin tää vuosi on ollut ihan äärettömän lyhyt. Musta tuntuu, että ihan vasta äsken istuin tässä koneen ääressä tuijottamassa nimeeni hyväksyttyjen opiskelijoiden listalla - ja silti siitä on ihan äärettömän kauan.
Mutta nyt, ansaittu kesäloma! Yritän rentoutua ja stressata ens vuotta mahollisimman vähän, niin jaksaa sitten syksyllä keskittyä kunnolla. Kurssivalinnat on vielä vähän mietinnässä, lähinnä matikan osalta - jatkanko itseni kiduttamista pitkässä vai vaihdanko lyhyeen? Noh, yli kaks kuukautta aikaa miettiä.
Ja hei, kesäloman paras asia - MUN EI TARVITSE PYÖRÄILLÄ KESKUSTAN LÄPI KAHTEEN JA PUOLEEN KUUKAUTEEN. ♥
Ja nyt koulujutut hus - oikeestaan kävin jo tänään heittämässä ne järveen. Huomenna vielä juhla, ja sitten vapaus!
Koska mulla on ollu yli vuorokauden kestävä vihaan ihmiskuntaa -"hetki". = valituspostaus.
Phhuh. Mistä alottais? Vaikka tästä, kun sen just satuin twiittaamaan. Käänteinen aikajärjestys. MTV3: WHO keskeyttää poliorokotukset Pakistanissa. Rai-vos-tut-ta-vaa. Rokotuksissa, varsinkin kehitysmaissa, on oikeesti kyse ihmishengistä. Monista ihmishengistä. Ja varsinkin polio, joka saattaa myös rampauttaa, ois tärkeetä saada kuriin, koska edelleen varsinkin maaseudulla ne hyödyttömät vammaiset suljetaan koteihin pois näkyvistä - poissa silmistä, poissa mielestä? Ja kuten tossa jutussa sanotaan, ne rokotukset toimii, epidemiat kadonnu melkein kokonaan lukuunottamatta muutamaa maata - joista yksi on Pakistan. Ja sitten nää lopettaa. Raivon kohde nro 1: WHO.Ja toisaalta. Raivon kohde nro 2: (ja yleisemminkin): islamistit. Siis nimenomaan ääri-islamilaiset. Mulla ei ole mitään islaminuskoa vastaan, päinvastoin! Se on kiinnostava kulttuuri ja uskonto, josta oon myös lukenu paljon. (Juuri eilen sain loppuu kirjan nimeltä Islamin naisten salattu elämä, siitä tulee varmaan viikon sisään juttua Kirjakuvioita-blogiin.) Mutta. Nää ääriryhmät. (Vihan kohde nro 3: Kaikki ääriryhmät.) Vastustavat rokotuksia, koska niitä pidetään länsimaiden salajuonena. Ampuvat ihmisiä, jotka yrittää auttaa niitten omien maitten kansalaisia. VOI MAAILMA, MIKSI? Mä en ymmärrä ääriryhmittymiä. Mitä ne hyötyy siitä, että vuosittain nää parisataa yleensä lasta sairastuu polioon? Okei, vaan muutama prosentti sairastuneista saa pysyviä vahinkoja, mutta kun tää sama rokotuskielteisyys koskee muitakin sairauksia - ja tää on periaatekysymys. Mua ärsyttää niin mielettömästi tää epäreiluus: lapsia kuolee sairauksiin, kun yks länsimaalainen kuolee, koko operaatio lakkautetaan. Tietysti jokainen ihmishenki on arvokas, ja mä oon paljon vihasempi islamisteille kun WHO:lle, mutta. Kun. Yksinkertaistetaan. Jos pikkulapselle annetaan kaikki, mitä se haluaa, heti kun se itkee, mitä se oppii? Että kaikki tottelee, kun se itkee. Sama asia. Ammuskelut tehoaa, joten jatketaan. Ja next one.Facebook-sivusto "Mikael Granlundin ilmaveivi" julkaisi linkin: "Robbie Rogers ensimmäinen julkisesti homoseksuaali urheilija Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa!" höystettynä tekstillä "Uskomattoman hieno asia koko urheilukulttuurille täysin yli kaikkien lajirajojen! Toivottavasti Rogersin esimerkin ansiosta tämän asian kanssa painiminen alkaisi pikkuhiljaa siirtyä sinne minne se kuuluu: Historiaan. CAMA, Respect ja mitä näitä nyt muita oli!"Itse tietysti piristyin: hyvä uutinen, jes, hienoa, ja vielä parempaa se, että sekä itse jutussa että tuossa linkin yhteydessä julkaistussa tekstissä oltiin sitä mieltä, ettei sen oikeastaan pitäisi olla uutinen.Mutta. Kommentit. Jeah. Yllättävän moni oli samaa mieltä, siitä plussaa. Sitten siellä oli pari niitä homot takas kaappiin toi on sairasta -juttuja. Muutama ilmoitti, ettei juttu koske sivun aihett (vaikka tekstissä erikseen manittiin "lajirajat ylittävä".) Joku sanoi heipat tälle "homojen tukiryhmälle". Ja kaikkein eniten mua ärsytti kommentti, jossa sanottiin, ettei kannata julkasta tontapasta kyseisellä sivustolla, koska seuraajat ovat kuitenkin perus suomalaisia jääkiekkofaneja, joilta ei löydy mitään muuta kuin negatiivisia mielipiteitä asiaan liittyen.Ensinnäkin: mikä perusoletus on se, että jääkiekkofanit ovat homohoobikkoja? *heilauttaa kättään* Moi. Ja juuri siksi asiasta pitäisi puhua, ettei se olisi niin outo, että myös ne umpimieliset suomalaiset jääkiekkofanit tottuisivat. Musta on kertakaikkisen epäreilua, että homous on jotenkin erityisen suuri synti nimenomaan homojen keskuudessa. Esim. tässä nyt pinnalla ollut Image-lehden juttu, jossa julkkiksia haastettiin suutelemaan toista, samaa sukupuolta edustavaa julkkista. Hieno idea, arvostan, ja hieno ele osallistuneilta - vaikka toisaalta vähän tyhmää, monta sivua teatteripusuja. Muttajoo, aiheeseen. Luin, että mukaan oli kysytty kaikenlaisia julkkiksia laulajista poliitikkoihin - myös urheilijoita. Jälkimmäisestä ryhmästä kukaan ei suostunut. Joku miesjääkiekkoilija perusteli, että ura ois ohi, jos pussais lehdessä miestä. TEATTERIPUSU. LAVASTETTU TILANNE. JA SILTI URA OHI. EN KESTÄ. Number tre.Jälleen kerran nettijuttu: ”Videoilla toimii hymy” – Näin Soikusta tuli Suomen seuratuin videobloggaaja.En ole katsonut yhtäkään kyseisen tyypin videota, en ollut edes kuullut ennen tätä. Ihan kiva haastattelu, mukavalta vaikuttava tyttö, eikä mulla oo mitään vloggaustakaan vastaan, vaikken ite siihen ikinä pystyis. Mutta sitten siellä lopussa. "Hämäläinen on päättänyt, että hän ei halua puhua ikävistä asioista eikä ottaa voimakkaasti kantaa mihinkään. Kun hän kertoi suosivansa luomuruokaa, ”siitäkin nousi hirveä haloo”."Haloo jostain luomuruuasta. Herranjesta, suomalaiset. Ja jutussa todetaan muutenkin moneen kertaan, ette persoonalliset ja vähän "napakammat", kriittiset vloggaajat saa ollenkaan niin paljon suosiota. Pitäis varmaan huolestua, että mua aletaan vihata, kun valitan tänne yhteiskunnallisista asioista. Miksei asioista saa puhua? Miksei mitään saa kritisoida? Miks kaikki väärin oleva pitää kuitata olankohautuksella ja ohittaa? MIKSEI KUKAAN HALUA VAIKUTTAA ASIOIHIN? Oonko mä maailman ainoa teini-ikäinen, joka suunnilleen itkeen vaalien aikaan kun vielä ei sää äänestää? Eikö kukaan halua auttaa muita ihmisiä, jos siitä saattaa seurata huomiota tai vaikeuksia itselle? Eikö ketään kiinnosta asiat, jotka on väärin - tai siis se, miten niitä vois muuttaa? Ja tähdennän muuten edelleen, ettei mulla ole itään tota tyyppiä vastaan, toi vaan herätti ajattelemaan tätä aihetta. --- Alkaa vähitellen tuntua, että jos haluu olla onnellinen, pitäs vaan lakata seuraamasta maailman tapahtumia, sulkea telkkari, radio ja varsinkin somet. Mutta mä en pysty, mä haluan tietää ja vaikuttaa - ja turhaudun ihan liian usein, koska en pysty. Mä haluan tehdä jotakin merkittävää. Mutta nyt lopetan tän raivonpuuskan, oon pahoillani jos joku loukkaantuu, tarkotus ei oo hyökätä ketään vastaan henkilökohtasesti, halusin vaan vähän purkaa tätä. Kiitos lukijoille, ehkä seuraavalla kerralla jotain vähän rennompaa.
Ja niin joo, rupesin nimeemään näitä napsimalla biiseistä sanoja, pointit jos joku tunnistaa.
Tehdään tääkin nyt loppuun - koska psyka ei jaksa innostaa.
Day 21: A song that you listen to when you’re happy Hmm vaikeaa. Vaikkapa MIKA - Celebrate, koska oon rakastunu tän tyypin musiikkiin nyt lähiakoina.
Day 22: A song that you listen to when you’re sad Greg Laswell - This Woman-s Work Kuunnelkaa sanoja tarkasti, niin selkenee. Tää helpottaa. :)
Day 23: A song that you want to play at your wedding Okei, en oo yhtään varma, mutta tää tuli ekana mieleen. Heartland - I loved her first (jälleen kerran ne sanat, nimi ei ehkä sano kauheesti.)
Day 24: A song that you want to play at your funeral Voi apua, tää on vaikee. :o En yhtään tiedä, muttaaaaaa... Green Day - Wake me up when september ends
Day 25: A song that makes you laugh Hmmmm. En mä naura biiseille. Mutta tälle ainakin hymyilen leveästi. En siis siks, että se ois hauska, vaan koska se vaan tulvii positiivista energiaa. :) Imagine Dragons - It's time
Day 26: A song that you can play on an instrument Does not exist. Day 27: A song that you wish you could play Ja tähän taas keksis vaikka miljoona. Esimerkiksi Linkin Park - Numb
Day 28: A song that makes you feel guilty Hmmmmm. Ei nyt kyllä tuu mitään mieleen :o Day 29: A song from your childhood Koska isi soitti tätä aina mökkimatkoilla autossa. ♥ Celine Dion - Right in front of you
Day 30: Your favourite song at this time last year Hmmmmm hmm hmm hmm. Enmuista voi apua. Tai siis, Green Dayn Boulevard of Broken Dreams on ollu useemman vuoden, mutta jos mietin eniten popitettua tohon aikaan... Vaikka tää. NÄÄ SANAT. Ja video. Nickelback - Lullaby.
Pitkästä aikaa taas - ainakin viimeset viis kirjotusta on tainnu alkaa samalla tavalla. Joo, vähän pitäny kiirettä. :P
Mulla oli edellisessä jaksossa 8 koodia, mikä tarkottaa siis sitä, että istuin koulussa ma-to 8-16 ja pe 8-14.30. Ja kaikki pelkkiä lukuaineita, huoh. Se oli aika rankkaa. Siis tosi rankkaa. Vaikka aineet olikin suurin osa ihan mukavia. Tässä jaksossa oli 7 koodia, siis kolme oppituntia viikossa vähemmän. Iso helpotus, mutta silti rankkaa - koulujutut on stressannu lähiaikoina aika pahasti. Ihan hyvin se jakso 4 kuitenkin meni, kaheksasta aineesta kaks pettymystä ja loput oikeestaan positiivisia yllätyksiä. Saksan koe tuntu menneen hyvin, mutta tuli vaan 6½. No, todistuksessa kuitenkin seiska. Kaikkein eniten pänni fyssan kolmoskurssi - panostin siihen ihan hulluna, olin joka tunti taululla ja viittasin ja tein kaikki läksyt ja luin kokeeseenkin, mut sit olin tehny ihan tyhmiä mokia ja tuli kasi. ): (Ihan hurjan huono joo, mutku. Luulin, että se meni oikeesti tosi hyvin.) Matikankokeesta tuli 6+, positiivinen yllätys, olin ihan ulkona koko kurssin - ja mitämitä, se oli todistuksessa 7! O___O Enkä ollu ees aktiivinen. Outoa. Matikan tukikurssilla sain ykköskurssin korotettua seiskaks, kolmonen pysy kutosena ja kakkonen seiskana. Ruotsista tuli 7, olin tyytyväinen, ja se kuvaa hyvin mun oikeeta tasoo. Ussasta 9, en ees lukenu ja tunnit meni netissä tai nauraessa muitten jutuille. xD Äikästä tuli 10, jee! Essee 10-, koe 9½, olen huipputyytyväinen. ♥ JA AAAAA SAIN HISSASTA KYMPIN!!! Kokeessa täydet pisteet, siis oikeesti. Täydet. Oh God. o___o Aaaah oon niin ylpee itestäni. Se koe oli tosi kiva, innostuin ihan kunnolla varsinkin vikasta esseeaiheesta - miten Ranskan vallankumous vaikutti 1800-luvun eurooppalaiseen aatemaailmaan? Siitä oli kiva kirjottaa, ja opettaja _kehui mun vastausta koko luokan edessä_, tietysti mainitsematta nimeä. Siitä tuli tosi kiva fiilis, ees jonkun arvosta ton jakson ylirankkuus ja väsyneet itkut vähän joka kohdassa.
Miten niin vaihteleva koulumenestys
Joo, sitten muihin aiheisiin. Lätkän MM-kisat tuli ja meni, ketuttaa ihan äärettömästi, LEIJONAT OIS ANSAINNU MITALIN IHAN OIKEESTI NE OLI PARHAITA LOISTAVIA SUPEREITA. Konna, Raanta ja Aaltonen nyt suosikkeina tietysti, mutta se joukkuehenki ja taistelut ja kaikki! Helvetin jenkit ja helvetin ruotsalaiset. Sveitsi ois ansainnu kultaa, ne pelas huippuhyvin. Ärr. ne, jotka seuraa mua twitterissä, sai varmaan yliannostuksen lätkästä kun selostin kaikki pelit sinne. :D Äitikin nauro että Mertaranta häviää puhenopeudessa sillon kun mä alan selittää jääkiekosta. Muttajoo. Twitteriin selitin niin paljon, että jätetään tässä vähemmälle.
Hei, apua, enkä mä oikeesti oo selittäny tänne mitään Les Misérablesista?! Herranjesta. Kävin kattomassa jo helmikuussa ja lumouduin täysin - ostin kirjankin saman tien ja vedin yli 900 sivua 1800-luvulla kirjotettua tekstiä reilussa viikossa. Ah, se on täydellinen. Kertakaikkisen upea. Se tarina, juoni, hahmot, merkitys - ah. Täydellistä. Itkin leffateattarissa ehkä enemmän kun ikinä ennen mitään elokuvaa kattoessa, ja lukiessa - okei, kirjoja lukiessa oon itkeny niin paljon ettei voi sanoo että enemmän kun missään muussa, mutta kuitenkin. Tajuatte.
Latasin muutaman kuvan. Heh.
MUA ALKAA ITKETTÄÄ KUN VAAN NÄÄNKIN TON
Taustakuva ♥
En selitä siitä nyt tänne sen enempää, koska perustin toisenkin blogin, Kirjakuvioita, johon tulee ainoastaan kirja-arvosteluita - tästäkin taideteoksessa siis pian tulossa jumaloiva sepustus, kunhan nyt saan nää kokeet pois alta. Ja ei, siellä ei ole vielä mitään.
Meine Liebe
Sitten vaikka vähän kuulumisia. Viime viikonloppu oli kiireinen, mutta tosi mukava. Perjantaina tuli pari kaveria kyläilemään, hilluttiin katolla yhentoista maissa varmaan tunti ja juteltiin, öää, kolmeen? Sammuttiin kaikki jo sillon, koska - niin, perjantai, aamulla oli ollu tavallinen aikanen herätys kouluun. Oli kyllä tosi kivaa. ♥ Mulla on ihania kavereita. :))))
Lauantaina sitten tuijottelin ensin Suomi-Ruotsi pelin ja itkin, sitten lähdin toiselle kaverille Viisuja kattelemaan. Tuloksista tosin jäi kaikille vähän paha maku suuhun - ei sillä, olihan se tanskan biisi ihan nätti, mutta ei nyt niin hyvä. Mun top7 (koska en jaksa miettiä enempää), jos otetaan kaikki mukaan, siis myös semifinaaleihin jääneet, ois ollu
1. Sveitsi: Takasa - You and Me
Hienot sanat, ihanan aurinkoinen video, kiva, tarttuva melodia, vetäjillä täydellinen fiilis - miks ihmeessä tää ei päässy ees finaaliin?! Ja hei muuten, tän nimi on tyhmä, kyseessä EI ole mikään rakkauslaulu.
2. Belgia: Roberto Bellarosa - Love Kills
Ei yhtään mun tyyliä, enkä ensin tykännykään niin kauheesti, mutta kun kuuntelin enemmän, rakastuin ihan totaalisesti. Jää sopivasti päähän, ei kuitenkaan niin perinteinen, söpö laulaja (xD) jajaja. Niin. Tykkään, enkä ees tiedä miks. Finaalissa toi tyyppi oli ihan ylisöpö kun se oli niin hermostunu ja kaikkee. Vaan 18.vuotias.
3. Espanja: El Sueño De Morfeo - Contigo Hasta el Final
Kaunis ääni, kaunis video, kaunis melodia, kaunis laulaja, kaikki on kaunista ja nättiä ja hymyilen aina kun kuueln tän. Ois ansainnu niin paljon paremman sijotuksen. Yksnkertaisesti ihana.
Tuitui. Ihana, aurinkoinen ja rento video, mukava tunnelma, söpöt sanat, kiva tarina, suloinen laulaja - jatkanko vielä?
6. Unkari: ByeAlex -Kedvesem
Eihän tätä tartte edes selittää! Niin äärettömän ylisuloinen ettei mitään rajaa! Mukava, keinuva melodia, laulajalla jotenkin ihanan kevyesti käheä ääni, ihana video, ja se live-esitys - semmonen ujo hipsteripoika pipo päässä, ilonen taustalaujatyttö ja übercool kitaristi. x) Linkkaan video, mutta suosittelen kattomaan finaalin esityksen.
7. Albania - Adrian Lulgjuraj & Bledar Sejko - Identitet
Ainoo edes vähän rokimpi viisu tänä vuonna! Tää kieli kuulostaa kivalta ja en tiiä, tää erottu niin ihanasti joukosta että tykästyin.
Sunnuntaina sitten tulin puolikuolleena väsymyksestä kotiin, luin filosofian alueen läpi, katoin pelin ja itkin ja panikoin filosofiaa ja sammuin. Hohhoijaa. Maanantaina sitten oli ihan normaali koulupäivä, vikalla tunnilla se koe, iik, en tiedä yhtään miten meni, tiistaina ihan tavallista, keskiviikkona koeviikko alko virallisesti saksalla. En osaa siitäkään sanoo miten meni, mutta ei ainakaan jääny tyhjiä kohtia - toivottavasti pärjäsin semihyvin. Haluisin kasin, koska sitten mun saksan keskiarvo ois ees sen 7,5. Keskiviikkoilta kulu fysiikan-helvetin-raporttia tehdessä - itkin sille viis tuntia ja isi jäi tekemään vielä kun mä luovutin, ja sai lopulta laskettua sen jutun oikein. Toivotaan että saan hyvät pisteet, se meneen nimittäin suoraan kokeeseen...
Torstaina ois ollu ussan koe, muttakun kurssi oli semmonen kiva pelikurssi, ei ollukaan koetta vaan pidettiin henkilöesittelyt arvotuista kirkkohistoriaan liittyvistä henkilöistä. Mun ryhmällä oli Pyhä Birgitta, ihan kiinnostava, siis. Se tunti olikin sitten ainoo kiva juttu torstaissa, muuten meni koko päivä päin persettä, enkä jaksa puhua siitä just nyt. (Mm. nukuin pahasti pommiin ja olin vähällä kuolla nälkään, näin ulkoisina asioina.) Perjantaina oli fyssan koe, meni paremmin kun luulin, mutta silti varmaan aika kehnosti. Ärsyttää yks tehtävä, jonka tajusin ihan oikein, mutta tein jonkun tyhmän virheen ja jätin pois arvioitavista, otin tilalle jonkun toisen josta saan varmaan nollan. Ärr, kyselin muilta ja olin oikeesti käyttäny siinä pois jättämässäni tehtävässä ihan oikeita kaavoja ja kaikkee, siitä ois voinu tulla pisteitä. Huoh. Muttajoo, se on vaan yks koe, pääsen sentään aika varmasti läpi - pelkäsin ihan tosissani, että oon niin ulkona kaikesta, etten oikeesti osaa vastata mihinkään. Sitten vielä äikän valmistava ja ah viikonloppu.
Yli puolet jo ohi!
Sellaista tässä, anteeksi ylipitkä postaus. Yritän kirjotella kesällä vähän enemmän. Mukavaa viimestä kouluviikkoa!
Tää vielä lopetukseks - Tumblr:ssa tää lähetettiin mun blogia kuvaavana biisinä. :) Tosi hienot sanat.